Myrskyn sähkökatko: miksi 80 prosenttia ei ole sinun lukusi
Joulun jälkeen 2025 Hannes-myrsky vei sähköt yli 227 000 asiakkaalta. Pahimmillaan 187 000 kotitaloutta oli yhtä aikaa pimeässä. Vastaavaa jälkeä myrskyt eivät olleet tehneet sähköverkoille vuosikymmeneen.
Sitten tuli se luku, joka kertoo tästä aiheesta enemmän kuin mikään muu:
Ensimmäisen vuorokauden aikana 80 prosenttia asiakkaista sai sähkönsä takaisin. Viimeisten vikojen korjaaminen kesti yli kaksi viikkoa.
Kaksi lukua samasta myrskystä. Yksi vuorokausi ja kaksi viikkoa. Keskiarvo näiden välillä ei kuvaa yhtäkään todellista kotitaloutta.
Keskiarvo ei ole sinun lukusi
Tämä on syy, miksi kysymys “kuinka kauan sähkökatko yleensä kestää” johtaa harhaan.
Sinä et koe keskiarvoa. Sinä koet joko sen vuorokauden tai ne kaksi viikkoa, ja se kumpaan joukkoon kuulut ei ole sattumaa. Se on suurelta osin päätetty jo ennen myrskyä, ja päätöksen ovat tehneet maantiede ja verkon rakenne.
Nopeasti palautuu tiheästi asuttu alue, jossa on maakaapelia ja jossa yksi korjaus palauttaa sähköt sadoille kotitalouksille.
Hitaasti palautuu harvaan asuttu alue, jossa on ilmajohtoa metsässä, jossa yksi korjaus palauttaa sähköt muutamalle taloudelle ja jossa vikapaikkoja on satoja.
Lisäksi korjausta ei voi aina aloittaa heti. Myrskyn aikana asentajat eivät voi työskennellä metsässä kaatuvien puiden alla, joten työ alkaa vasta kun sää sen sallii. Tämä on täysin oikea ratkaisu ja se pidentää katkoa.
Jos asut haja-asutusalueella tai loma-asunnolla metsän keskellä, olet lähtökohtaisesti siinä hitaammassa joukossa. Se ei ole huono uutinen. Se on tieto, jonka varassa voi tehdä jotain.
Laki on jo hinnoitellut kolme vuorokautta
Suomalaisessa varautumisessa 72 tuntia esiintyy jatkuvasti, ja se esiintyy myös sähkömarkkinalain vakiokorvauksissa.
Vakiokorvaus maksetaan, kun jakelu on ollut yhtäjaksoisesti poikki vähintään 12 tuntia, ja se kasvaa portaittain suhteessa vuotuiseen siirtopalvelumaksuun:
12 tuntia, 10 prosenttia. 24 tuntia, 25 prosenttia. 48 tuntia, 50 prosenttia. 72 tuntia, 100 prosenttia. 120 tuntia, 150 prosenttia. 288 tuntia, 200 prosenttia.
Enimmäismäärä on 200 prosenttia vuotuisesta siirtomaksusta tai 2 000 euroa. Korvaus maksetaan automaattisesti, ilman hakemusta, yleensä hyvityksenä seuraavilla laskuilla kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa.
Hannes-myrskyn jälkeen vakiokorvauksia maksettiin yli 80 000 suomalaiselle, yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa.
Huomaa mihin kohtaan sata prosenttia osuu. Kolmen vuorokauden kohdalle. Sama luku, jonka SPEK antaa kotivaralle, jonka pelastuslaki antaa väestönsuojan käyttöönotolle ja jonka Suomen Pankki antaa käteiselle.
Korvaus ei ole varautumista
Tämä on syytä sanoa suoraan, koska vakiokorvaus tuntuu helposti ratkaisulta.
Se ei lämmitä taloa tammikuussa. Se ei sulata pakastimen sisältöä takaisin ehjäksi. Se ei tuo vettä hanaan. Se saapuu kuukausia myöhemmin hyvityksenä sähkölaskulla, ja se on korvaus menetyksestä, ei este sille.
Toisin sanoen: laki tunnustaa, että kolme vuorokautta ilman sähköä on merkittävä asia. Se ei kuitenkaan tee sen aikana yhtään mitään.
Se, mitä verkkoyhtiö itse neuvoi
Hannes-myrskyn aikana verkkoyhtiö kehotti kotitalouksia varautumaan useiden vuorokausien katkoihin, käyttämään kodin lämmittämiseen tulisijoja ja huolehtimaan lähimmäisistä.
Kolme asiaa, ja ne kannattaa ottaa kirjaimellisesti.
Tulisija, jos sellainen on. Takka tai puuhella on maaseudulla se yksittäinen asia, joka muuttaa kaksi viikkoa siedettäväksi. Ehtona on, että puut ovat sisällä ja kuivia ennen myrskyä, ei sen jälkeen, ja että hormi on nuohottu. Märkä pino pihalla ei ole lämmitysjärjestelmä.
Lähimmäiset. Harvaan asutulla alueella naapuri on kirjaimellisesti lähin apu, ja kahden viikon katkossa se, kenellä on tulisija ja kenellä ei, on koko kylän kannalta olennainen tieto. Tämä on se osa varautumista, jota ei voi ostaa myrskyn jälkeen.
Useita vuorokausia. Ei kolmea tuntia. Suunnittele ruoka, valo ja lämpö vuorokausina.
Se maaseudun kohta, joka unohtuu
Omakotitalossa oman kaivon varassa vesi tulee pumpulla, ja pumppu käy sähköllä.
Kaupungissa vesi ja sähkö ovat eri järjestelmiä, ja vain korkeat kerrostalot menettävät paineen sähkökatkossa. Omalla kaivolla varustetussa talossa sähkökatko vie veden kokonaan, heti ja täysin.
Se on juuri se koti, joka on tilastollisesti todennäköisimmin siinä hitaassa joukossa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Vettä kannattaa olla varastossa selvästi enemmän kuin kerrostaloasunnossa, ja pumpun sähkönsyötön varmistaminen, generaattorilla tai vastaavalla, on maaseudulla huomattavasti perustellumpi hankinta kuin kaupungissa.
Ja se yksinkertaisin toimenpide, joka ei maksa mitään: kun myrskyvaroitus annetaan, täytä astiat etukäteen. Amme, kanisterit, ämpärit. Se on tehtävä ennen katkoa, ei sen aikana.
Luku, joka muuttuu myrskyn mukana
Sama koti on kesällä ja talvella kaksi eri lukua, ja kaupungissa ja mökillä kaksi eri lukua. Heikoin linja vaihtaa paikkaa.
Range lukee neljä linjaa vuorokausina ja kertoo, mikä niistä on juuri nyt matalin. Se toimii selaimessa myös ilman verkkoa, mikä on tässä aiheessa enemmän kuin tekninen yksityiskohta.
Mitä tehdä tällä viikolla
Selvitä, kummassa joukossa asut. Onko alueellasi maakaapelia vai ilmajohtoa, ja kuinka kauan viimeisin pitkä katko kesti. Verkkoyhtiön häiriökartta ja naapurin muisti kertovat sen nopeasti.
Jos olet hitaassa joukossa, mitoita kaikki vuorokausina eikä tunteina, ja katso erikseen vesi, jos sinulla on oma kaivo.
Ja jos talossa on tulisija, kanna puut sisään nyt, kun on kuivaa.
Etkö tiedä missä kotisi menee? 72 tunnin mittaus kestää yhdeksänkymmentä sekuntia ja kertoo heikoimman linjasi.
Leave a Reply